Askartelukirja perheen pienimmille

Arsi Ahvenan askartelukirja tarjoa ajanvietettä perheen nuoremmille. 
Askartelukirjan voit tulostaa ja ottaa mukaan.

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/files/Tiedostot/Arsi_Ahvenen_askartelukirja.pdf

Saija Särjen askartelukirja

Saija Särjen askartelukirja tarjoa ajanvietettä kalastusaiheisen askartelun parissa. Tulosta paperille ja ota mukaan mökille...

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/files/Tiedostot/Askartelukirja_2011.pdf

Karttasivustoja kalastuksen harrastajalle

Karttapaikka.fi

Karttapaikan kartoista löydät mm. sisävesien syvyyskäyrät ja kiinteistöjen rajat.

VELMU-karttapalveluVELMU-karttapalvelu

VELMU eli vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma. VELMU:n karttapalvelusta löytyy erilaisia karttatasoja, joista on vapaa-ajankalastajalle runsaasti hyötyä. (hidas lataus?)

Google-kartta

Googlen kartta-sivuston ilmakuvien, ajo-ohjeiden ja katunäkymän avulla saat tarpeellista tieto kalastusreissuasi varten.

Retkipaikka

Retkeilijän ja luonnossa liikkujan karttasivusto.

Kalastusrajoitus.fi

Karttapalvelu josta löytyvät erilaiset, voimassa olevat kalastusrajoitukset.

Väylien viitoitus

Kulkuväylien viitoittamiseen ja merenkululle vaarana olevien esteiden (esim. karit ja matalikot) merkitsemiseen käytetään viittoja. Viitoitus perustuu kahteen perusjärjestelmään: kardinaalijärjestelmä (ilmansuuntien mukainen) ja lateraalijärjestelmä (väylän sivun mukainen).

Kardinaalijärjestelmässä viitta osoittaa turvallisen puolen ilmansuunnan suhteen. Lateraalijärjestelmässä on samalla puolella aina samanlainen viitta. Väylän lateraalisuunta eli nimelliskulkusuunta on merkitty merikorttiin väyläviivan päällä olevalla nuolikuviolla. Tässä yleisimmät kardinaali- ja lateraalimerkit.

Pohjoisviitta • Väylä sijaitsee viitan pohjoispuolella. • Viitan yläosa on musta ja alaosa keltainen. • Merikortissa kaksi mustaa kolmiota kärki ylöspäin.

Eteläviitta • Väylä sijaitsee viitan eteläpuolella. • Viitan yläosa on keltainen ja alaosa musta. • Merikortissa kaksi mustaa kolmiota kärki alaspäin.

Länsiviitta • Väylä sijaitsee viitan länsipuolella. • Viitan ylä- ja alaosa ovat keltaiset, keskellä musta. • Merikortissa kaksi mustaa kolmiota kärjet vastakkain.

Itäviitta • Väylä sijaitsee viitan itäpuolella. • Viitan ylä- ja alaosa mustat, keskellä keltainen. • Merikortissa kaksi mustaa kolmiota pohjat vastakkain.

Vasen • Väylä sijaitsee nimelliskulkusuunnassa viitan oikealla puolella eli viitta jää veneen vasemmalle puolelle. • Punainen viitta. • Merikortissa valkoinen neliö.

Oikea • Väylä sijaitsee nimelliskulkusuunnassa viitan vasemmalla puolella eli viitta jää veneen oikealle puolelle. • Vihreä viitta. • merikortissa musta kolmio.

Karimerkki • Pienialainen kari, jonka voi sivuuttaa molemmilta puolilta. • Musta-punainen vaakaraidoitus. • Merikortissa kaksi mustaa palloa päällekkäin.

Turvavesimerkki • Kaikkialla viitan ympäristössä on kulkukelpoista vettä. Merkkiä käytetään esimerkiksi selkävesillä väylän keskilinjan merkintään. • Valko-punainen pystyraidoitus. • Merikortissa musta pallo.

Älä kahlaa mädin tai poikasten päälle

*Etelä-Suomessa taimenen poikaset ovat alkaneet nousta esiin kutusoraikoista. Vastakuoriutuneet pienpoikaset piilottelevat soran seassa ja ovat vielä lähes uimakyvyttömiä. Harjus puolestaan on kutenut aivan äskettäin. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kehottaa välttämään kahlaamista virtavesien kutusoraikoilla.*

Taimen kutee syksyllä virtavesien soraikoille. Kutua varten taimennaaraat kaivavat soraikkoon kuopan, jonka naaras kutemisen jälkeen peittelee soralla. Mätimunat kehittyvät talven ajan soraikon sisässä. Kun poikanen on keväällä kehittynyt tarpeeksi pitkälle mätijyvän sisällä, koittaa sen kuoriutumisen hetki. Kuoriutuminen alkaa maamme eteläosassa huhti-toukokuun vaihteessa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen myöhemmin poikaset kuoriutuvat.

Kuohkealla ja sopivan karkealla soraikolla poikaset jäävät soran suojiin piilottelemaan. Ne pysyttelevät soran suojissa, kunnes ovat kehittyneet riittävästi ja pystyvät uimaan. Soraikolta poikaset siirtyvät pienpoikasalueelle, jossa ne pysyttelevät alkukesän ajan, monin paikoin kesäkuun loppuun saakka. Useimmiten pienpoikasalueet ovat lähellä rantaa sijaitsevia matalia hidasvirtaisia kivipohjaisia alueita.

Harjuksen kutu ajoittuu virtavesissä touko-kesäkuun vaihteeseen. Ne valitsevat usein kutupaikkansa suvantojen alaosille sijoittuvilta hiekka-, sora- tai kivipohjaisilta alueilta. Harjuksenpoikaset kuoriutuvat noin kuukauden kuluttua kudusta.

Jotta taimenen ja harjuksen mäti ja pienpoikaset saisivat kehittyä ja kasvaa rauhassa, on virtavesissä kahlaavan kalastajan hyvä välttää kahlaamista kutusoraikoilla ja pienpoikasalueilla. Helpoiten tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että pyrkii astelemaan jokeen aluksi pintakiviä myöten, jolloin välttää pienpoikasten häiritsemisen. Joessa kahlatessa on keväällä ja alkukesästä hyvä vältellä matalaa aluetta ja kahlata mieluimmin hieman syvemmillä alueilla?, muistuttaa SVK:n kalatalousasiantuntija *Juha Ojaharju.*

Lisätietoja:
SVK, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050 SVK, kalatalousasiantuntija Petter Nissén, puh. 0500 440 923

Vapaa-ajankalastuksen kehittäminen

Maa ja metsätalousministeriö on julkaissut vapaa ajankalastuksen kehittämisstratekian. Lukemaan pääset tästä

Ohjeita kalastukseen

Kalastuksenhoitomaksu 2020

Kalastonhoitomaksu on se olennaisin kalastuslupa Kalastuslain mukaan kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–64-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos vain onkii, pilkkii tai litkaa silakkaa tai on alle 18-vuotias tai jo täyttänyt 65 vuotta. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa viehekalastukseen lähes koko Suomessa. Kalastonhoitomaksun lisäksi virtavesissä ja erityiskohteilla (kalastusrajoitus.fi), pyydyskalastaessa, usealla vavalla kalastaessa ja ravustaessa tulee olla vesialueen omistajan lupa. Kalastonhoitomaksun hinnat ovat samat kuin viime vuonna: 45 euroa koko vuosi, 15 euroa viikko ja 6 euroa päivä. Kalastonhoitomaksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumerossa 020 69 2424, Metsähallituksen luvanmyyntipaikoissa ja R-kioskeilla.

Lupa on lakisääteisesti henkilökohtainen, joten maksun yhteydessä kysytään nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. Kalastonhoitomaksun koko vuodeksi maksaneille lähetetään Suomu-lehti, jonka mukana on luvanhaltijan kalastuskortti. Kalastuskortti on tosite kalastonhoitomaksun maksamisesta, kuten maksamisen yhteydessä saatava maksukuittikin. Tosite on pidettävä mukana kalastettaessa ja pyydettäessä näytettävä viranomaiselle tai kalastuksenvalvojalle. Uudet kalatalousalueet huolehtivat paikallisista kalakannoista Kalastonhoitomaksu auttaa ylläpitämään ja kehittämään suomalaisia kalavesiä ja kalakantoja. Kalavesien käytöstä ja hoidosta vastaavat tänä vuonna toimintansa aloittavat kalatalousalueet, jotka yhdessä vesienomistajien kanssa saavat kalastonhoitomaksuista kertyneitä varoja kestävän kalastuksen varmistamiseksi. Osansa kalastonhoitovaroista saavat myös valtakunnalliset kalastusalan neuvontajärjestöt sekä eri kehittämishankkeet, joilla edistetään kalastusta, kalavesien hoitoa sekä kalastuksenvalvontaa.

Lisätietoja Eräluvat.fi/kalastonhoitomaksu Laura Ticklén, erikoissuunnittelija, Metsähallitus Eräpalvelut, 040 480 6832, laura.ticklen@metsa.fi

1.1.2019 alkaen kaikki rasvaevälliset taimenet on merialueilla vapautettava elävänä tai kuolleena. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta on edelleen 50 senttimetriä. On hyvä muistaa, että leveyspiirin 64° eteläpuolella rasvaevällinen taimen on rauhoitettu myös kaikkialla sisävesissä. Taimenella on lisäksi monin paikoin voimassa poikkeavia pyyntimittoja tai rauhoituspäätöksiä, joten kalastajan velvollisuus on aina tarkistaa paikalliset kalastussäännöt.

 

https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/rasvaeva191218/

Erämiehen kalansavustus

1 kg haukea tai siikaa

käpyjä

koivun tai lepän lehtiä.

 

Kalaa ei suomusteta, sisälmykset poistetaan vatsaa avaamatta. Pese ja suolaa kala. Kääri kala voipapeperiin ja tämän jälkeen vielä pari kerrosta sanomalehteä. Kerää hieman käpyjä sekä koivun ja lepän lehtiä. Kääri kalapaketti sekä kävyt ja lehdet kertaalleen vielä sanomalehden sisään. 

Laita paketti nuotioon hiilokselle. Paperi palaa pikkuhiljaa pois ja kun voipaperi alkaa olla näkyvissä on kala valmis. 

Tarjoillaan esim. ruisleivän kanssa  ja kylmän mehun(huurteisen) kera.

Ja sitten ei muuta kun kalajuttuja kertomaan.... 

Rantakala

1 kg muikkuja tai pieniä ahvenia

2l vettä

3 sipulia

1 rkl suolaa

tilliä

ruisleipää

 

Perkaa ja huuhdo kalat. Poista ahvenista eväät. Laita pataan vesi ja kuoritut sipulit, suola sekä voi ja nosta avotulelle kiehumaan.

Kun vesi kiehuu hiljaisella tulella n. 10-15 min, kunnes kalat ovat kypsiä. Lisää joukkoon lopuksi silputtua tilliä ja ruisleipä paloja.

Leipä voi olla kuivaakin, sillä se pehmenee padassa. Sitten ei muuta kun, ääntäkohti ja hyvä tulee.

Koolla on väliä

Koolla on väliä on SVK.n hanke, joka tarjoa tietoa vastuulisesta kalastamisesta. Poikkea sivuilla, alla olevasta linkistä

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/

 

Asiaa kalastuslaista

Kalastuskieltoalueet

Kalastuskieltoalueet löydät Kalastusrajoitus.fi-palvelusta.